Pikareissu lumisiin maisemiin

Minä kaipaan sitä oikeaa talvea! Lunta ja pakkasia!
Pääsin näin jouluna viettämään "pikaloman" lumisissa maisemissa.
Joulupäivänä aamuyöllä lähdimme mieheni kanssa ajelemaan kohti pohjoista.
Määränpäänä oli Rokuan kansallispuisto, joka sijaitsee hieman Oulun alapuolella.
Aika oli rajallinen, joten kauaa emme ehtineet lumesta nauttia.
Söimme toisen jouluateriamme kansallispuiston avotuvassa takkatulen ääressä ja pääsin samalla testaamaan uutta retkikeitintäni.
Kotiin lähdimme ajelemaan vielä samana iltana. Päivä oli pitkä ja kotimatka väsyttävä, mutta oli ihanaa nähdä lunta ja tuo ihana paikka, jonne joskus palaamme vielä ajan kanssa. 

Islantilainen villapaita

Taasen valmistui uusi islantilainen villapaita. Tämä on samanlainen kuin se, jonka tein ensimmäisenä miehelleni. Tätä oli edelleen ihana neuloa vaikka on samanlainen. Olen nyt neulonut näitä neuleita kuusi ja seitsemäs on aluillaan, niin jotenkin tuntuu, että näiden kohdalla nälkä kasvaa syödessä. :) Neuleet valmistuu niin nopeasti, että yllätyn siitä itsekin. Viimeviikkoina työkiireet on painaneet, mutta joka ilta tulee neulottua vaikka silmät ristissä ja puoliunesssa.

Olen itse tykästynyt neulomaan näitä neuleita Lettlopi -langalla. Kun lanka on vielä kerällä, niin se on aika karheaa. Olen kuullut, että sen takia sitä hieman vieroksutaan. Mieheni on käyttänyt neulettaan useita kertoja viikossa ja nyt kun olen sitä hiplaillut, niin neule on pehmennyt käytössä todella paljon. Ja neule jonka neuloin lapsuuden ystävälle, niin hän kertoi, että pitää neuletta jopa paljaalla iholla. 

Villapaita on siis samanlainen kuin se, jonka tein miehelleni, mutta pituutta tein hieman lisää.

Mieheni neuletta voi käydä katsomassa täältä.

 Tämä kirjoneule on vain niin kaunis!

Tässä ovat rinnakkain uusi ja vanhempi neule. 

Vasemmalla on uusi ja oikealla vanha.

Kuva ei ehkä kerro sitä mitä yritin kuvata, mutta oikeanpuoleisen neuleen pinta tuntuu ja näyttää huomattavasti pehmeämmältä.

Suosittelen neulomaan Lettlopilla neuleita ja sitten vain ahkeraa käyttöä neuleille! ;)

Joulukalenterin luukku 18. Villapeitto kissoille

Nyt tulee hieman kissamainen juttu. Tämän vuoden alussa virkkasin innolla peittoja. Ensin virkkasin isomman peiton omaan käyttöön. Peittoa voi käydä katsomassa täältä. Sitä virkatessani sain huomata, että meidän kissat ihastuivat siihen täysin. Siitä sain idean, että virkkaan niille oman peiton ja se löytyy täältä.

Kissojen peittoa virkkasin myös ystäväni luona joka halusi, että virkkaisin vastaavanlaisen peiton myös hänen kissoilleen. Ystäväni kissat ovat karvattomia, joten ne tarvitsevat lämpimiä peittoja ympärilleen. 

Peiton mitat ovat 78cm*100cm

Lankana on Sohvi -shaalilanka joka on 100% villaa.

 Toiveena oli, että peiton toiselle puolelle ompelen pehmeän kankaan.

Tässä kuvassa ovat ystäväni kissat Meukka ja Kylli. 

Kuvassa olen heillä kylässä ja mukanani oli omien kissojemme peitto vielä tekovaiheessa, mutta Meukka ja Kylli tykkäsivät tulla keskeneräisen peiton päälle. :)

 Kylli ja Meukka nukkuvat mielellään lämpöisen peiton sisällä.

Tässä ovat meidät omat pojat Toope ja Mikki. 

Ne saivat toimia malleina, ennen kuin laitan peiton postiin.

Mikki on ollut meillä pennusta asti ja on kolmevuotias. Jossain vaiheessa halusimme sille kaverin ja haimme myös Toopen löytöeläinkodista. Toope on ollut meillä nyt kaksi vuotta ja sen ikää ei tarkkaan tiedetä, mutta arviolta se on viisivuotias.

Näillä kissoilla on niin omat luonteensa. Mikki on kasvanut pumpulissa koko ikänsä ja on hyvin kiltti, lempeä, rauhallinen ja nukkuu yöt aamuun asti. Kun taas Toope on katujen kasvatti ja luonne on myös sen mukainen. Lisäksi saan lähes joka aamuyö herätä siihen, kun Toope istuu yöpöydälläni ja tuijottaa kurnahdellen minua. Vaikka kissojen luonteet ovat erilaiset niin silti ne tulevat hyvin toimeen keskenään.

Edes joulukoristeet eivät ilahduttaneet Toopea.

Eilen luukun 17. avasi Pikku Akan tilkkuvakka ja se löytyy täältä.

Huomenna on vuorossa luukku 19 ja sen avaa Tilkkureppu.

Rauhaisaa joulun odostusta!