Islantilainen villapaita

Pitkään olen halunnut myös itselleni islantilaisen Riddarin ja tässä se nyt on! Aiemmin syksyllä ihastuin harmaan ja keltaisen sävyihin ja silloin neuloin muutamat lapaset niillä. Sen innoittamana halusin neuloa itselleni villapaidan, jossa päävärinä olisi harmaa ja lisänä hieman keltaisen sävyä.

Tämäkin villapaita valmistui aika nopeasti. Katsoin juuri, että aloitin tämän neulomisen itsenäisyyspäivänä ja tänään sain valmiiksi. Vaikka päivät on pitkiä ja iltasin olen kotona aika myöhään, niin jostain ihmeestä sitä aikaa löytyy aina neulomiselle. :)

Olemme taas mieheni kanssa miettineet huolella kuka seuraavaksi saa yllätysvillapaidan. Tällä hetkellä mielessä on kolme henkilöä ja tänään aloitan neulomaan yhdelle heistä. ;) 

 Malli on siis jälleen Riddari ja lankana tuttu, turvallinen ja ihana Lettlopi!

 

Silloin joskus kun neuloin itselleni ensimmäisen islantilaisen villapaidan ohjeen mukaan, niin minun mitoilleni helmasta tuli aivan liian lyhyt. Koko ajan piti olla nykimässä helmaa alas. Onneksi sain jälkikäteen jatkettua helmaan lisää pituutta ja näin ollen paitaa on nyt mukavampi pitää. Nyt olen jo sen verran viisastunut, että neulon samantien reilummin pituutta. :)

Vasemmalla on mieheni Riddari joka on se aivan ensimmäinen jonka neuloin noin puolitoista vuotta sitten. Villapaita on ollut kovassa käytössä ja siitä huolimatta pysynyt hyvässä kunnossa ja ehjänä. Eli kyllä nämä voittaa mennen tullen kaupasta ostetut! :)

Ja nyt meillä on ehkä meidän kylän cooleimmat neuleet ikinä! :D

Islantilainen villapaita

Tämä islantilainen villapaita valmistui jo useita kuukausia sitten. Halusin neuloa tämän villapaidan eräälle henkilölle yllätykseksi. Olen tavannut tämän miehen kerran ja sen tapaamisen perusteella minulle tuli vahva fiilis siitä, että hän jos kuka ansaitsee tällaisen villapaidan.

Joitain vuosia sitten tämä mies sai kaksi aivoinfarktia jonka johdosta hän päätti taistella itsensä takaisin elämään kiinni. Tänä päivänä entinen elämä on jäänyt taakse ja nykyisen elämän täyttää luonto, retkipyöräily ja ihana huskykoira. 

Syy, miksi minua erityisesti kosketti tämä asia oli se, kun oma siskoni vuosia sitten sai aivoinfarktin ja menehtyi siihen.

Minusta on erityisen ihanaa antaa lahjaksi käsitöitä jos tiedän, että lahjan saaja osaa oikeasti arvostaa sitä. Nyt tässäkin tapauksessa uskalsin tehdä näin suuren ja ihanan työn, koska sisimmissäni tiesin ja uskoin, että tämän lahjan saaja osaa arvostaa tätä ja paidalle on todella käyttöä luontoretkillä.

Onneksi lahjan saajan osoite oli helposti selvitettävissä ja pienen kirjeen saattelemana laitoin paketin postiin. Pieni jännitys toki oli päällä kun mietin, että meneehän paketti oikeaan osoitteseen. Muutamien päivien päästä sain facebookin kautta viestiä ja kiitosta lahjasta. Saaja oli todellakin yllättynyt ja ihmeissään, että miksi juuri hän? :) Hänellä oli kuulemma ollut suunnitelmissa hankkia itselleen uusi villapaita, mutta nyt hän saikin sen täytenä yllätyksenä. 

Alunperin minulla oli ideana, että otan väreiksi samoja sävyjä mitä tämän miehen koiran turkissa on, mutta tehtävä osoittautui hieman vaikeaksi. Yritin kuvien ja lankakarttojen perusteella löytää oikeita sävyjä, mutta se oli yhden värin suhteen todella hankalaa. Tämän takia päädyin tuohon sinapinkeltaiseen, joka ei ollut sinnepäinkään. Kaikesta huolimatta väri tuo kivasti pirteyttä neuleeseen ja sopii todella hyvin muiden sävyjen kanssa.

 

Tämä villapaita on nyt toistaiseksi ollut viimeiseni. On vierähtänyt useimpi kuukausi ilman näitä islantilaisia neuleita. Ikävä on kyllä ollu suuri, joten muutama päivä sitten minun oli pakko kaivaa Lettlopit laatikoista ja laittaa alulle uusi villapaita joka tulee nyt vuorostaan minulle itselleni.